ALVAR AALLON ATELJEE
”Rakennustaidetta ei voi syntyä konttorimaisessa ympäristössä”, totesi Alvar Aalto. Hän suunnitteli 1955–56 Munkkiniemeen lähelle kotitaloaan
Tervetuloa museo-oppaan pariin! Tästä alkaa huikea matka Uudenmaan museoiden maailmaan. Museo-opas esittelee jopa 200 museota aina pienistä kaikkein suurimpiin saakka. Esittelyssä ovat ihanat pihapiirit, joita tarjoavat kylä- ja kotiseutumuseot. Lisäksi pääset nauttimaan taiteesta, kulttuurista ja vaikka sotamuistoista, sillä tarjolla on kaikkea jokaiselle. Vertaile museoita keskenään ja suunnittele seuraava vierailukohteesi.
Oppaamme avulla voit etsiä Uudenmaan museoita joko teeman tai alkukirjaimen mukaan, paikkakunnittain tai tutustumalla kaikkiin museoihin. Lisäksi suosittelemme hyviä vierailunarvoisia kohteita.
Kotimuseo on hyvä paikka tutustua tarkemmin aikansa suurmiesten tai -naisten elämään. Niissä on tavallisesti alkuperäissisustus ja tutustumista elävöittää opastettu kierros, jos sellaisen haluaa kokea. Kierroksen aikana saa vielä katsauksen historiaan ja monissa paikoissa on joko museokauppa tai kahvila, johon voi hetkeksi jäädä nauttimaan entisajan tunnelmasta tai juoda kupin kahvia ja ajatella, miltä elämä olisi silloin tuntunut.
Erittäin mielenkiintoinen tutustumiskohde on Tuusulassa sijaitseva ilmatorjuntamuseo. Se esittelee suomalaista ilmatorjuntaa vuodesta 1925 alkaen. Museo sijaitsee todella kauniilla paikalla ja ulkoalueella on myös paljon nähtävää. Se kiinnostaa yleensä myös lapsia.
Sota-aiheiset museot ovat levittäytyneet laajalti ympäri Uuttamaata. Näistä Helsingin museot ovat helppojen kulkuyhteyksien päässä. Esimerkiksi sotamuseo Maneesi kertoo, millainen historia on Suomen puolustusvoimilla sen satavuotisen toiminnan aikana ollut. Museo löytyy pääkaupungin linnoitussaaresta eli Suomenlinnasta. Siellä löytyy nähtävää museon lisäksi.
Mikäli sotahistoria kiinnostaa ja kesällä etsii sopivaa retkikohdetta, on eittämättä mielessä Hangon Rintamamuseo, joka löytyy Lappohjasta, aivan Hangon kupeesta. Museon sijainniksi on valikoitunut sodanaikainen rintamalohko, joka tuo tapahtumat hyvinkin lähelle todellisuutta. Taisteluita paikalla on käyty kesällä 1941, joten siellä pääsee erinomaisesti tutustumaan sotavuosien ajanjaksoon. Nähtävyytenä on myös korsu, joka on hyvin todentuntuinen sotavuosilta.
1. Etsi alkukirjaimen mukaan.
2. Valitse teema.
3. Selaa kaikki museot läpi.
”Rakennustaidetta ei voi syntyä konttorimaisessa ympäristössä”, totesi Alvar Aalto. Hän suunnitteli 1955–56 Munkkiniemeen lähelle kotitaloaan
Viaporin antautujan koti, kummituskartano, riisinviljelysalue sekä barokkipuutarha! Jo keskiajalla rälssitilana toimineeseen Herttoniemen kartanoon liittyy monta kiehtovaa
Töölön puhelinkeskuksen elegantissa talossa on esillä valtava määrä erilaisia telefooneja, Sentraali-Santrojen pyörittämiä puhelinkeskuksia sekä aito
Karkkilan kosken partaalla sijaitseva Högforsin masuuni kertoo takki- eli raakaraudan valmistuksen vaiheista Karkkilassa vuosina 1823
Tuusulalaisen sukutilan arki herää eloon, kun astuu sisään parisataavuotiaan päärakennuksen ovista. Kesäisin kuistilla kukkivat pelargonit,
Forngårdenin talomuseo avasi ovensa vuonna 1958. Täällä on mahdollista tutustua siihen, miten 1800-luvun puolivälin saaristotilalla
Mitä on inflaatio? Kuinka toimii rahapolitiikka, entä keskuspankkijärjestelmä? Suomen Pankin rahamuseo kertoo näistä monen mielestä
Sarjavalmisteisen perämoottorin historia ulottuu sadan vuoden taakse. Näiden vuosien aikana ”peräprutkusta” on kehittynyt se helppokäyttöinen
Innokas taiteen keräilijä, WSOY:n entinen pääjohtaja Yrjö A. Jäntti (1905–1985) lahjoitti vuonna 1984 Porvoon kaupungille
Helsingin keskustassa Lapinlahdenkadun ja Eerikinkadun kulmassa toimii elävä apteekkimuseo! Viehättävän jugendtalon alakerrasta löytyy vuonna 1912
Entisajan suomalaiseen maalaiselämään voi tutustua Seurasaaren ulkomuseossa, jonne on hyvät liikenneyhteydet Helsingin keskustasta. Idylliseen saareen
Vantaankosken maisemista löytyy paikka, jossa voi tutustua satavuotiaaseen puimakoneeseen ja hevosvoimin kiertäneisiin kirjastokärryihin! Vantaan maatalousmuseon
Jos on kiinnostunut kotiseutunsa historiasta, kotiseutumuseot kertovat sen paikkakunnan ja ajan historiasta. Myös valtakunnallisesti mielenkiintoisia yhteyksiä on löydettävissä. Esimerkiksi Alikartano Mäntsälän Nummisissa kertoo Nordenskiöldien tieteellisistä saavutuksista. Osa huoneiden sisustuksista on 1800-luvulta. Mielenkiintoisia ovat myös taiteilijoiden kotimuseot, kuten Ainola, jossa näkee, millaisissa oloissa taiteilijat ovat elämänsä aloittaneet tai oman uransa alkuvaiheessa eläneet.
Museo kertoo historiaa. Tutustumisen arvoisia ovat myös Espoon museot. Niistä voisi mielenkiintoisena mainita taiteilija Akseli Gallen-Kallelan suunnitteleman ja rakentaman Tarvaspään ateljeelinnan. Siellä on näytillä valtava määrä hänen töitään. Tämä paikka on ehdottoman kauniissa ympäristössä, ja jos arkkitehtuuri kiinnostaa, niin tämä paikka ainakin on käytävä katsomassa. Siellä on myös esillä Gallen-Kallelan reliefejä ja veistoksia.
Tämä museo-opas kertoo hyvin laajasti Uudenmaan tarjonnan. Museo on kiinnostava kohde ja esimerkiksi kesällä voi tehdä itselleen kesäretken, kun tutustuu uuteen paikkakuntaan sen museoiden ja ympäristön kautta. Samaan kohtaan voi osua huikea määrä taiteilijoita, kuten esimerkiksi Tuusulanjärven kultakauden taiteilijoiden kodit. Alue on uskomattoman kaunista ja siellä on nähtävää paljon, jopa pariksi päiväksi. Ja kun ilta tulee, miksi et rentoutuisi kokeilemalla onneasi netissä? Silloin ota suunnaksi paras nettikasino nimeltä kaista.
Museo-opas kertoo, keiden kaikkien kotimuseot sieltä löytyvät. Mutta heti voi kertoa, että kotimuseo löytyy Jean Sibeliukselle, Pekka Haloselle, Juhani Aholle sekä Eero Järnefeltille. Eli sieltä löytyvät Ainola, Halosenniemi, Ahola sekä Suviranta. Näistä Halosenniemi on ehdottomasti sisätiloiltaan kaikkein vaikuttavin muita millään lailla vähättelemättä. Tämän retken jälkeen näiden taiteilijoiden työt ja teokset nousevat aivan uuteen arvoon ainakin omissa silmissä.
Myrskylän kotiseutumuseo sijaitsee valtakunnallisesti merkittävässä kulttuuriympäristössä vanhalla kirkonmäellä toisessa 1800-luvulla rakennetussa vilja-aitassa. Jo 1600-luvulla kirkolliseksi
Alun perin maatilan päärakennukseksi suunniteltu talo pystytettiin 1890-luvulla. Palokunnalla oli rakennuksessa omat tilansa vuosina 1909–1925.
Tuusulan sotahistoriallinen erikoismuseo esittelee suomalaista ilmatorjuntaa aina vuodesta 1925 nykypäivään saakka. Laajan ulkoalueen lisäksi näyttely
Museo sijaitsee Pusulan keskustassa entisessä v. 1824 rakennetussa lainajyvästössä. Alakerrassa kerrotaan maanviljelyksestä, karjanhoidosta, pyyntielinkeinoista ja
Museo on jokaisen suomalaisen saavutettavissa oleva muistiorganisaatio, aivan kuten kirjasto ja arkistokin. Museo-opas neuvoo sinulle parhaat museot, joiden joukkoon kuuluvat esimerkiksi ilmatorjuntamuseo, taidemuseo, kotiseutumuseo ja sotamuseo, jotka kaikki esittelevät tärkeän osan Suomen historiaa.
Museokortin voi ostaa museosta tai verkosta. Kortti toimii jopa 280 museossa ympäri Suomen ja se on voimassa vuoden ajan siitä päivästä lähtien kun sitä on ensimmäisen kerran käyttänyt.
Se kattaa valtaosan museoista, joita pitkin ja poikin Uudellamaalla on. Osa museoista on pienempiä ja osassa niistä saa kulutettua enemmänkin aikaa. Toki kannattaa käydä tutustumassa aihepiiriltään vähän vieraammassakin paikassa.